Luottamustehtäviä:


Olen toiminut eri luottamustehtävissä Satakunnan ja Rauman kaupungin hallinnossa. Vuodet kuntapäättäjänä opettivat paljon sellaista, jota olen voinut sittemmin hyödyntää työssäni kirkon palveluksessa. Muutettuani Kaarinaan jätin tämän kiintoisan, mutta aikaavievän kuntapäättäjävaiheen elämässä taakseni.


-Turun Paasikivi-Seuran hallituksen jäsen 2023-
-Hiippakuntavaltuuston jäsen 2020
-Hiippakuntavaltuuston varajäsen 2016 – 2019
-Rauman kaupunginvaltuuston II varapuheenjohtaja 2015
-Rauman kaupunginvaltuuston valtuusryhmien neuvottelukunnan puheenjohtaja 2015
-Rauman kaupunginhallituksen jäsen 2013 – 2014
-Rauman kaupunginhallituksen edustaja teknisessä lautakunnassa2013 – 2014
-Rauman ja Euran kuntaliitosta valmistelevan ohjausryhmän jäsen 2013 – 2014
-Satakunnan Paasikivi-Seuran varapuheenjohtaja 2013 – 2015
-Länsirannikon Koulutus Oy:n (Winnova) hallituksen jäsen 2013 – 2015
-Länsi-Suomen Korkeakouluyhdistyksen hallituksen jäsen 2011 – 2015
-Vuojoki Säätiön valtuuskunnan jäsen 2012 – 2015
-Kansanedustajaehdokas, SDP-Satakunta 2011
-Recording Secretary, International Student Assoc., SPSC College 1990 – 1991

- - - - - -

KUNTAVAALIT 2012

Kuntavaalit 2012 menivät Raumalla hienosti: SDP oli suurin puolue saaden 34,4 % annetuista äänistä. Se tarkoittaa 18 valtuutettua 51 jäsenen valtuustossa.

Sain oman puolueeni ehdokkaista toiseksi eniten ääniä, yhteensä 377 ääntä. Työni kaupunginvaltuustossa ja samalla Rauman kaupunginhallituksessa alkoi tammikuussa 2013.

EDUSKUNTAVAALIT 2011

Kiitos kaikille teille, jotka äänestitte ja tuitte minua eduskuntavaaleissa 2011!

1 414 ääntä

ville_profiili_syvtty.jpg

sdp_kuvio_iso2_pun_thumb2.jpgSDP on historiansa aikana rakentanut vastuullisesti ja maltillisesti suomalaista yhteiskuntaa. Ihmisten välinen tasa-arvo, sosidaaliruus ja vähäosaisten asioiden ajaminen ovat sellaisia sosialidemokraattisia perusarvoja, joihin sitoutuminen tuntuu minusta oikealta.

Haluan olla mukana muuttamassa nykyistä kyynärpää-Suomea olkapää-Suomeksi.

Verotuksen tulee olla oikeudenmukaista. Veroja on maksettava veronmaksukyvyn mukaan. On etsittävä parempi tasapaino verotuksen progressiivisuuden ja tasavero-kehityksen välille. Nykyinen suhde (90% verokertymästä tasaveroperusteista - 10 % progressiivisuusperustaista) on vääristynyt. On silti aina tärkeää, että opiskelu, itsensä kehittäminen, yritteliäisyys ja ennen kaikkea ahkeruus ovat ominaisuuksia, joihin suomalaisia myös verotuksen keinoin kannustetaan.

Pätkä-, silppu- ja vuokratyötä tekevien sekä itsensä työllistävien asemaa on parannettava. Työn muodosta riippumaton yhdenvertaisuus lain ja sopimusten edessä on turvattava.

Harmaan talouden torjunta on ollut liian leväperäistä. Siitä kärsivät rehelliset yrittäjät, työntekijät ja lopulta koko yhteiskunta.

Maahanmuuttajat eivät muodosta uhkaa. He ovat jotain muuta kuin pelkkiä tilastolukuja kansakunnan tilikirjassa: maahanmuuttajat ovat lähimmäisiämme. Suomeen on syntynyt viime vuosina halpatyömarkkinat, joilla ihmiskauppa ja maahanmuuttajien laiton kohtelu vallitsevat. Ulkomaisen työntekijän on työmarkkinoilla oltava samassa asemassa oikeuksineen ja velvollisuuksineen kanta-suomalaisen kanssa. Suomessa tehdään luonnollisesti töitä suomalaisen työlaisäädännön mukaan.

Yhteiskunnan on kunnioitettava enemmän ikääntyvän ihmisen ihmisarvoa. Suomeen tarvitaan vanhuuspalvelulaki, jossa määritellään esimerkiksi määrälliset ja laadulliset tavoitteet koskien vanhusten koti- ja laitoshoitoa. Perustavoite on, että vanhuksen tulee saada asua kotona mahdollisimman pitkään. Myös ikääntyneen osallisuuden vahvistaminen yhteiskunnassa niin kansalaisena, asukkaana kuin asiakkaanakin on tärkeä periaate, jonka puolesta haluan toimia.

Liian moni vanhus on taloudellisessa ahdingossa. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksu- ja lääkemaksukatot on yhdistettävä ja niiden tasoa on madallettava.

Omaishoito ei saa olla määrärahaperusteista vaan lakiperusteista. Omashoidon tuen maksatus tulee antaa Kelan hoidettavaksi. Omaishoito hoitomuotona tulee aina olla vapaaehtoista, perustua kyseessä olevien ihmisten omaan valintaan.

MITEN?

Eettisyyttä ja yhteisvastuuta

Kaikki poliittinen toiminta lähtee arvoista. Nyky-Suomi tarvitsee parempaa arvopohjaa. Yhteiskunta ei rakennu vain aineellisesta pääomasta vaan yhtä tärkeää on inhimillinen pääoma. Kasvatus, koulutus, kulttuuri sekä henkinen ja hengellinen työ ratkaisevat yhteiskunnan hyvinvoinnin.

Nykyajan kylmä ja kova materialismi sekä kulutusvimma eivät ole kestävällä pohjalla: ihminen ja luonto voivat huonosti. Materialististen arvojen tilalle tarvitaan muita arvoja, kuten yhteisöllisyys, solidaarisuus, luonnosta nauttiminen, hengellisyys, sivistys, liikunnan riemu, monipuoliset taidenautinnot ja perinteen arvostaminen.

Eettisesti toimiva kansanedustaja ajaakin ympäristö-, taide- ja uskontokasvatuksen asemanvahvistamista. Tulevaisuuden arvot eivät enää tule perustumaan yksinomaan taloudelliselle hyötyajattelulle.

Yhteisvastuuta ei saavuteta kilpailun keinoin.

Suomi ja Satakunta osana muuta maailmaa

Monet yhteiskuntamme ongelmat ovat parhaiten ratkaistavissa kansainvälisellä tasolla. Mitä vähemmän korruptiota, epätasa-arvoa, väärinkäytöksiä ja suoranaista talousrikollisuutta EU-maissa ja muualla maailmassa, sitä paremmin Suomi voi. Mitä paremmat työolot, palkat ja sosiaaliturva muualla maailmassa, sitä paremmin Suomi voi. Näin taataan parempi hyvinvointi ja jokapäiväinen arki maakunnissakin. Suomi tarvitsee koulutettuja, kansainvälisiä ja kielitaitoisia kansanedustajia.


Järjestimme tukiryhmäni kanssa 1.4.2011 seminaarin, jossa pohdittiin henkistä valmistautumista kansanedustajuuteen sekä muihin työelämän ja johtamisen haasteisiin. Tutustu Henkinen valmentautuminen-seminaariin.

Vaalityö eduskuntavaaleissa 2011 oli innostavaa ja toi mukanaan hienoja kokemuksia. Jotakin vaalityön tunnelmista välittyy näissä youtube-videoissa.

Yhteiskunnallista työtäni voi seurata ja kannustaa myös n20531316728_5525.jpgFacebookissa.