Elokuvafestareita ja sukututkimusta

Elokuvaprofessori Peter von Baghilla on tapana muistuttaa vanhojen Suomi-leffojen mittaamattomasta kulttuurisesta arvosta. Niiden avulla pääsee parhaiten tekemään aikahypyn sadan vuoden takaiseen Suomeen. Kulissit eivät usein ole kulisseja lainkaan ja miljööt täysin tai lähes autenttisia.

gammallotsbt2.jpg

Eilen oli minun vuoroni päästä tämänkaltaisesta kokemuksesta osalliseksi. Rauman Blue Sea Film Festivaleilla näytettiin Teuvo Puron ohjaama täyspitkä mykkäfilmi Meren kasvojen edessä vuodelta 1926. Kuvauspaikkana Hiittisten ulkosaaristo aitoine kalastajatiloineen ja uljaan karuine merimaisemineen.

Olin kyseiselle elokuvalle harvinaisen otollista maaperää, koska tämän vuoden kesälomastani käytin monta pitkälle yöhön asti venynyttä iltaa sukututkimusta tehden. Moderni sukututkimus on tietokoneruudun tihruttamista, loputtomalta tuntuvaa hiiren klikkailua ja mikrofilmattujen rippi- ja kastekirjojen sisältämien muinaisten käsialojen tulkintaa. Kesäiltojeni tutkimustyön kohteet näyttäytyivät minulle vanhan elokuvan myötä kuvallisessa asussaan.

Yksi vankka sukujuuristoni haara vie Eurajoen Kuivalahdelle ja useaan eri merenranta- /saariasumukseen siellä. On Kallikarin ja Kiilholman torppaa, Pihlauksen ja Ilavaisten Rantaperen ja Ollin taloa jne. Jahvetti Grönroos on yksi tältä suunnalta oleva esi-isäni. Hänen ammatikseen on merkitty båtsmannen. En ole päässyt selvyyteen tarkoittiko moinen nimike 1830-luvulla pursimiestä vai venemiestä. Pursimieshän on purjelaivan kokenut kansimies, näiden nokkamies, puosu. Pienen yksipurjeisen veneen omistajaa, elantonsa sillä hankkivaa yksityisyrittäjää, voitaisiin ehkä kuitenkin myös nimittää båtsmaniksi.  

Ammatit kulkivat entisinä aikoina usein isältä pojalta. Ei liene yllätys, että Jahvetti Grönroosin isä oli myös båtsmannen. Ja vanhapoika-veli Gustaf laivuri (skepparen).

Jahvetin vaimosta on säilynyt meille jälkipolville jännä tieto. Rippikirjaan tämän esiäitini Maria Gustafsdotterin kohdalle on merkitty ’Aiheuttanut melua (oljud) jumalanpalveluksen aikana’. Mitähän on tapahtunut? Nykyihmisen ajatukset siirtyvät helposti tässä kohdin alkoholin vaikutuksen alaisena esiintymiseen. Ehkei kuitenkaan siitä ole kyse tässä kohdin: Koko perhe on ollut mukana kirkkoreissulla ja Herran Pyhällä ehtoollisella. Olisiko moisesta pahennuksesta enää pelkällä kirjallisella merkinnällä selvinnyt? Mutta entäpä saarnan aikana nukahtaminen ja äänekäs kuorsaus? Kovaan ääneen juttelu naapurin kanssa ennen messun alkua, lasten toruminen ja paimentaminen?

Kirkonkirjat puhuvat muutenkin sen puolesta, että Maria oli keskivertoa meneväisempi nuori nainen. Ainakin hänellä jo oli yksi avioton poika siinä vaiheessa, kun Jahvettinsa kanssa vihille asteli.