Papin työ

Papin työ on aikamoinen ammatti! Se on sisällöltään yhtä rikasta ja ihmeellistä kuin elämä parhaimmillaan itse on.

Työviikkoon mahtuu lukemattomia kohtaamisia ihmisten kanssa, elämäntarinoiden ja –tilanteiden jakamista, pyhiä toimituksia, kirjoittamista, lukemista, käytännön elämän ja teoreettisten asioiden pohdiskelua, hartauselämää, musiikkia, pyhän kohtaamista yllättävissäkin tilanteissa, onnistumisen ja epäonnistumisen kokemuksia jne. Saan tehdä työkseni asioita, joita monet kaipaavat elämänsä lyhkäisiin vapaahetkiin.

Historian painolasti tuo ammatilleni odotuksia, joita on vaikea täyttää, mutta toisaalta papin rooli antaa monesti myös turvaa ja kantaa vaikeista tilanteista yli. Työtä tehdään omalla persoonalla ja omana itsenä, mutta läheskään aina ei ole tarpeen tai edes suositeltavaa paljastaa sisintään ja korostaa itseään. Toisinaanhan ihmiset odottavat vain papin palveluita, siis nimenomaan papin - ei viran omaavan persoonan.

Näille sivuille olen koonnut erilaisia pappina pitämiäni puheita. Lisäksi on joitakin kuvia pappisurani ajalta. Jotkut kollegat pitävät julkista nettipäiväkirjaa työstään. Tällä hetkellä se ei tunnu minusta mielekkäältä. Suuri osa työstäni on niin luottamuksellista, että pelkään nettipäiväkirjasta muodostuvan liian pinnallisen. Kuten tunnettua sielunhoidon ja ripin osalta pappia sitoo ehdoton vaitiolovelvollisuus. Ajattelen lisäksi, että ihmisellä on oltava oikeus olettaa, että kaikki papin kanssa kahden kesken puhuttu (ja kirjoitettu) pysyy täysin luottamuksellisena.