Kirjasalonki 
Kirjasalongissani otan kantaa kirja- ja kulttuurimaailman ilmiöihin, kommentoin ja mietin lukemiani kirjoja sekä annan suosituksia ja lukumaistiaisia.
HUOM! Arvostelen myös Tammen kuulun Keltaisen kirjaston uutuuskirjoja Verkkojulkaisu Umamin blogissani.
20.6.10
Magnus Nymanin kirja Hävinneiden historia kertoo siitä, minkä olen asiaan kummemmin syventymättä aina vähän arvannutkin: uskonpuhdistus Ruotsi-Suomessa ei ollut jalojen luterilaisten ja pahojen katolilaisten välinen kamppailu, vastakkain eivät olleet ylevät puhtaan evankeliumin julistajat ja kierot jesuiitat tekopyhine munkki kavereineen... Kiinnostava kirja, vähän yksipuolinen tietenkin, mutta lukemisen arvoinen ehdottomasti.
31.3.10
Rauman seurakunta on käynnistänyt hankkeen, jonka tarkoitus on teettää Rauman seurakunnan historia keski- ja reformaation ajasta. Olen virkani puolesta kyseisen toimikunnan puheenjohtaja, ja kyse on yhdestä parhaimmasta virkatehtävästäni. Rauman fransiskaani-luostarin aika on ihan uudella tavalla nyt mielessäni. Sen vuoksi aloin lukea Maiju Lehmijoki-Gardnerin kirjaa Kristillinen mystiikka - Läntinen perinne antiikista uudelle ajalle. Kuten hyvä perusteos aina, myös tämä herättää lukijassa halua tietää enemmän ja tarkemmin. Luostarit ja niissä vallinnut kristillinen mystiikka ovat kirjassa keskeisessä osassa. Kirjaa lukiessa huomaa, että luostarit sopivat hyvin myös nykyaikaan, ne ovat sen tyyppistä hengellistä elämää, mikä puhuttelee nykyihmistä.
31.12.09
Ulkona paukkuvat raketit ja on aika nimetä kuluneen vuoden paras lukemani kirja. Mukaansa tempaavin oli varmasti Larssonin Miehet jotka vihaavat naisia, mutta suurimman vaikutuksen teki kuitenkin Volter Kilven Albatrossin tarina. H I E N O ! Eivät edes lukemani Tammen Keltaisen kirjaston viileintä hottia olevat käännöskirjat yltäneet sen tasolle.
16.11.09
Lukemastani Viktor Pelevinin kirjasta Viides maailmanvalta löytyy paljon raflaavia lauseita, provosoivia ja rohkeita. Pelevin kutsuu maansa älymystön keskustelua cargo-diskurssiksi, koska kaikki siinä on nykyisin tuontitavaraa. Cargo-diskurssista kirjan päähenkilö sanoo esimerkiksi näin: "Kohtasin siinä paljon viisaita sanoja, mutta ne kalisivat kalmaa ja röyhkeyttä kuten ihmissyöjän helminauha, joka on koottu väärään ympäristöön harhaantuneista eurooppalaiskolikoista" tai "sen esteettinen projektio on cargo-glamour, joka panee vähävaraisen kaulusköyhälistönuorison tinkimään kunnon ravinnosta, jotta kalliin businessunivormun ostaminen olisi mahdollista".
Omaperäisen venäläisen kulttuurin perään haikaileva Pelevin ei päädy kuitenkaan samoille linjoille kuin toinen aitovenäläisyyden ikoni Solsenitsyn, jolle oma äiti-Venäjä ja ortodoksinen kirkko ovat usein synonyymeja. Pelevin sanoo maansa kristillisyydestä näin: " Se on aivan sama kuin asennettaisiin strategisesti tärkeälle tietokoneelle turkinkielinen Windows-95 -piraattiversio vailla päivitysmahdollisuuksia, tietoturva-aukkoineen, matoineen ja viruksineen päivineen, ja kaupan päälle tulisi tuntemattoman taiturin imuroima *.dll-kirjasto, joka saisi käyttöjärjestelmän hyytymään joka toinen minuutti."
Ihmeellistä kyllä kirja saa hyvin kristillissävyisen lopun. Viimeisellä sivulla tuli mieleen Raamatun viimeinen kirja, Johanneksen ilmestys.
13.9.09
Nyt jätän lyhyeksi toviksi ruotsalaiset dekkarit ja palaan tylsään ja tapahtumaköyhään arkimaailmaan. Pysyn kuitenkin yhä Pohjanlahden tuolla puolen. Valitsin luettavaksi ruotsalaista ajankuvaa 50-luvulta, arkiproosaa keskiruotsalaisesta teollisuustaajamasta. Kyse on Bernt-Olov Anderssonin kirjasta Syrenernas tid.
3.9.09
Flickan som lekte med eldenistä on neljäsosa luettuna. Huomio kaikki ruotsin opettajat ympäri Suomen niemeä: Larssonin käyttämä ruotsi on helppoa ja suurta sanavarastoa ei tarvitse omata selviytyäkseen kirjasta. Palkitseva lukukokemus hatarallakin kielitaidolla varustetulle oppilaalle!
5.8.09
Flickan som lekte med elden oli lainassa Rauman kaupunginkirjastosta. Tilasin sen siis netistä. Mutta jottei kirjastoreissuni olisi kokonaan jäänyt turhaksi, lainasin Liza Marklundin Paradisetin johdattelemaan minut ruotsinkielisen dekkarikirjallisuuden maailmaan. Ensimmäisten 50 sivun perusteella on sanottava, että Marklundin tyylin muodostavat lyhyet lauseet, pilkku+yksi sana -tyylillä hän kuvaa asian tiloja ja tuntemuksia...
"Hon stod i fosterställning, vajande, flämtande, blöt av svett."
"Han stannade upp, blundade, andades. Kvinnan hostade, dovt, ihåligt. "
"Annika nickade kort när han frågade om hon också ville ha, mådde illa, ville hem, ville bort."
"Hon gick en runda, gned sig i ögonen, trött, seg, ointresserad."
25.7.09
Aloitin Stieg Larssonin Miehet jotka vihaavat naisia lukemisen. Se on aikamoinen superbestseller vai pitäisikö käyttää 80-luvun Suosikeista tuttua termiä TURBOTIMANTTI!? Kovasti monet ovat Larssonin Millenium-sarjaa kehuneet, odotukset ovat siis korkealla. Tämä trilogian ensimmäinen osa menee suomeksi, kakkosen eli Flickan som lekte med elden päätin jo nyt lukea på svenska ja kolmosen eli Pilvilinnan lukukielen päätän kahdesta ensimmäisestä osasta saamani kokemuksen perusteella...
13.7.09
Luen parhaillaan Alphonse Daudetin kirjaa Kirjeitä myllyltäni (1869), jonka sain lahjaksi kollegaltani Maija Rostedtilta. Olen aitiopaikalla seuraamassa Provencen elämää edellisellä vuosisadalla, sen maaseudun ja luonnon elämää ja kauneutta.
Hieman sukua tälle kirjalle, mutta kiinnostavampi, monipuolisempi ja positiivisella tavalla paljon erikoisempi, on Axel Munthen Huvila meren rannalla.
 |